Vuosikatsaus 2015
Ympäristövastuu

Ympäristövastuu

Lounais-Suomen Jätehuolto tekee työtä puhtaan ympäristön puolesta. Yhtiön toiminnasta aiheutuu kuitenkin myös ympäristövaikutuksia, joita pyrimme jatkuvasti ennaltaehkäisemään ja vähentämään. Jätekeskusten vaikutuksia ympäristöön seurataan viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Kaatopaikkakaasu merkittävin

Kaatopaikkakaasun vapautuminen ilmaan on jätehuollon merkittävin ympäristönäkökohta. Kaatopaikkakaasua muodostuu biohajoavien jätteiden loppusijoituksesta, joten sen lopettaminen on tehokkain tapa ehkäistä haittaa. Turun seudulla polttokelpoinen jäte on hyödynnetty energiantuotannossa jo useita vuosia, Salon seudulla vuodesta 2016 lähtien. Kaatopaikkakaasua kuitenkin muodostuu aiemmin sijoitetuista biohajoavista jätteistä vielä vuosikymmenien ajan.

Orgaaninen aines hajoaa hapettomissa olosuhteissa vähitellen vapauttaen hiilidioksidia ja voimakasta kasvihuonekaasua, metaania sekä pieniä määriä muita kaasuja. LSJH:n jätekeskuksien loppusijoitusalueilla syntyvä kaatopaikkakaasu sisälsi vuoden 2015 mittausten mukaan metaania keskimäärin 41 %. Jätekeskusten laskennalliset metaanipäästöt ilmaan olivat vuonna 2015 yhteensä 1 774 tonnia.

Päästöjä torjutaan rakentamalla loppusijoitusalueille tiiviit pintarakenteet ja kaatopaikkakaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmät. Pintarakenteet estävät sadevesien pääsyn jätetäyttöön ja kaatopaikkakaasujen kulkeutumisen ilmakehään. Kaatopaikkakaasua kerättiin vuonna 2015 talteen yhteensä noin 1 700 000 Nm3. Siitä saatiin hyödynnettyä lähes 94 % energiantuotannossa, loppuosa poltettiin soihtupolttimessa. Topinojalla pintarakenteita laajennettiin vuonna 2015 noin 2 hehtaaria ja Korvenmäessä noin 1 hehtaari.

Kesällä 2015 teetettiin myös kaatopaikka-alueilla kaasumittaukset kaatopaikkakaasupäästöjen ja kaasunkeräyksen toimivuuden ja ongelmakohtien selvittämiseksi. Korvenmäen biokaasuvoimalan käyttöaste ja -teho oli suunniteltua heikompi kaasunkeräyksen ongelmien takia. Kaatopaikkakaasun keräystä tehostettiin tiivistämällä vuotokohtia, kunnostamalla olemassa olevia kaasunkeräyslinjoja ja rakentamalla uusia keräyskaivoja.

Kaatopaikkakaasu sisältää myös pieniä määriä hajuja aiheuttavia rikkiyhdisteitä. Jätekeskusten hajuhaitat ovat vähentyneet viime aikoina, koska tavanomaisten jätteiden kaatopaikkakäsittely on hyvin vähäistä. Kaatopaikkakaasun talteenotto ja pintarakenteet sekä käytössä olevan loppusijoitusalueen välipeittäminen vähentävät myös hajupäästöjä.

LSJH ottaa vastaan hajupalautteita muun muassa kotisivuilla olevan Ilmoita hajusta -lomakkeen kautta: www.lsjh.fi/fi/asiointi/sahkoinen-asiointi/ilmoita-hajusta

Jätteenkäsittelyn vesienhallinta

Kaatopaikka-alueiden vesienhallinnalla varmistetaan suotovesien ja alueen likaisten vesien ohjautuminen tasausaltaan kautta kunnalliseen viemäriverkostoon. Alueita ympäröivillä niskaojilla varmistetaan puhtaiden vesien ohjautuminen pois kaatopaikka-alueelta.

Oja-, pohja- ja suotovesien laatua seurataan säännöllisesti tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy vastaa Topinojan, Korvenmäen, Isosuon ja Rauhalan jätekeskuksen tarkkailuohjelman mukaisista vesinäytteiden otoista, analyyseistä sekä tulosten yhteenvedosta ja raportoinneista LSJH:lle. Ojavesistä, suotovesistä ja pohjavesistä otetuista näytteistä tehtiin vuonna 2015 yhteensä 1 518 erilaista määritystä.

Vuonna 2015 jätevedenpuhdistamoille toimitettujen suotovesien määrä oli yhteensä 379 153 m3 eli keskimäärin 1038 m3/päivä.

Suotovesien asukasvastineluvut

  • orgaaninen kuormitus (BOD7ATU-kuorma) vastasi noin 340 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä
  • fosforikuorma vastasi noin 356 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä
  • typpikuorma vastasi noin 10 650 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä

Muut mahdolliset haitat

Jätekeskuksen pölykuormitusta vähennetään kastelulla ja suolauksella. Asfaltoidut liikennealueet pyritään puhdistamaan viikoittain lakaisukoneella. Puu- ja kiviaineksen murskaus suoritetaan siten, että murskattava aines kastellaan.

Melua syntyy pääasiassa jätekeskukseen suuntautuvasta liikenteestä, jätekuormien purkamisesta, kaatopaikkajyrästä, konetöistä, haittalintujen metsästyksestä ja jätteenkäsittelytoiminnoista, kuten betonin murskauksesta. Jätekeskuksen toiminnasta ei yleensä aiheudu alueen ympäristöön yleisiä melutason ohjearvoja ylittävää melua.

Jätekeskuksen ja ympäristön roskaantumista ehkäistään pitämällä jätetäyttö mahdollisimman pienenä ja tiivistämällä penkka tehokkaasti kaatopaikkajyrällä. Ympäristöön levinneitä roskia siivotaan säännöllisesti.

Haittaeläimiä kuten rottia ja lintuja torjutaan jätteiden peittämisellä ja koneellisella käsittelyllä. Torjunta- ja tarkastuskäyntejä tehdään viisi kertaa vuodessa. Korvenmäen jätekeskuksen alueelle on sijoitettu syöttiverkosto, jota monitoroidaan säännöllisesti ja tarvittaessa torjuntaa tehostetaan. Varsinais-Suomen Riistanhoitopiiriltä anotaan vuosittain lupa lokkien ja muiden haittalintujen pyydystämiselle. Haittaeläinten määrä on vähentynyt, sillä loppusijoitettavan jätteen ja sen ravinnoksi kelpaavan orgaanisen aineksen määrä on huomattavasti pienentynyt. Haitat ovat kuitenkin siirtyneet osittain polttokelpoisen jätteen välivarastointiin, jossa tehdään torjuntatoimia.

Jätekeskusten ympäristöraporteissa on kuvattu tarkemmin keskusten tarkkailujen tulokset ja tapahtumat vuoden aikana.

Ympäristöraportit

 

Ympäristönäkökohdat

Ympäristönäkökohdat ovat toiminnon osia, joka ovat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ympäristönäkökohdalla voi olla haitallinen tai hyödyllinen ympäristövaikutus eli ympäristöä koskeva muutos, joka on kokonaan tai osittain seurausta ympäristönäkökohdasta.

LSJH:n merkittävät ympäristönäkökohdat ja niiden ympäristövaikutukset vuonna 2016:

Taulukko: Ympäristönäkökohdat