Yhtiö ja ympäristö
Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) keskeisimpiä tehtäviä on varmistaa, että jätteet päätyvät asianmukaiseen käsittelyyn, ja että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Jätteen materiaali tai energia ohjataan tehokkaasti hyödyntämiseen niin, että se on kustannusten ja ympäristön kannalta järkevää. Kaatopaikalle loppusijoitukseen on toiminta-alueellamme päätynyt vain hyvin pieni osa jätteistä jo vuosia ennen vuoden 2016 alusta voimaan astunutta orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa.
Kilpailutusten kautta voidaan vaikuttaa muun muassa jätteenkuljetusten päästöihin. Neuvonnalla pyritään ensisijaisesti ehkäisemään jätteiden syntyä. Jätehuollon kehittämisen ja oman toiminnan ympäristöhaittojen ehkäisyn lisäksi olemme ottaneet suuren roolin kiertotalouden edistämisessä olemalla mukana monessa kiertotalouden kehityshankkeessa.
Ympäristöjärjestelmä
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy pyrkii jatkuvasti vähentämään toiminnastaan aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Yhtiöllä on kansainvälisten standardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukaiset sertifikaatit. Ympäristöjärjestelmän (ISO 14001) keskeisinä tavoitteina ovat toiminnan ja ympäristönsuojelun tason jatkuva parantaminen.
Merkittävimmät ympäristönäkökohdat
Eri toimintojemme vaikutuksia ympäristöön tarkastellaan useasta näkökohdasta. Vaikutukset voivat olla haitallisia tai hyödyllisiä ympäristöä koskevia muutoksia.
LSJH:n merkittävät ympäristönäkökohdat ja niiden ympäristövaikutukset ovat:
Yhtiön merkittävät ympäristönäkökohdat kulkevat käsi kädessä yhtiön strategisten päämäärien kanssa, ja päätoiminnot toteuttavat niitä vuosittaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti.
Ympäristöluvat
Ympäristöluvat ohjaavat toimintaamme. Jätekeskusten vaikutuksia ympäristöön seurataan ympäristölupien edellyttämien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Jätteiden käsittelytoiminnasta muodostuvia pääasiallisia haittoja ovat kasvihuonekaasut jätetäytöstä ja liikenteestä, ravinteita ja kiintoainetta sisältävät kaatopaikan suotovedet, hajuhaitat, roskaantuminen, melu sekä haittaeläimet.
LSJH:lla on Topinojan, Korvenmäen, Isosuon sekä Rauhalan jätekeskuksille ympäristöluvat, joita valvoo ELY-keskus. Auranmaan, Perniön, Paimion, Kemiönsaaren, Korppoon sekä Houtskarin lajitteluasemille on ympäristöluvat, joita valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
LSJH:n uudet ympäristölupapäätökset vuonna 2017:
Rauhalan jätekeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan muuttaminen, 29.12.2017, Dnro ESAVI/6194/2014
Ympäristötarkkailut 2017
Vaikutukset vesiin
Jätekeskusten suotovedet ja kenttien pintavedet kerätään yhteen ja johdetaan jätevedenpuhdistamoille käsiteltäväksi. Tarkkailemme alueiden pohjavesiä ja lähistön pintavesiä säännöllisesti. Jätekeskusten uusimpiin täyttöalueisiin on rakennettu tiiviit, määräykset täyttävät pohjarakenteet.
Kaatopaikka-alueiden vesienhallinnalla varmistamme suotovesien ja alueen likaisten vesien ohjautumisen tasausaltaan kautta kunnalliseen viemäriverkostoon. Jätevedet sisältävät muun muassa ravinteita ja kiintoainetta. Alueita ympäröivillä niskaojilla varmistetaan puhtaiden vesien ohjautuminen pois kaatopaikka-alueelta.
Oja-, pohja- ja suotovesien tarkkailut tehdään tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy vastaa Topinojan, Korvenmäen, Isosuon ja Rauhalan jätekeskuksien tarkkailuohjelman mukaisista vesinäytteiden otoista, analyyseistä sekä tulosten yhteenvedosta ja raportoinneista LSJH:lle.
Oja- ja pohjavesien tarkkailutuloksissa ei havaittu suoraa viittausta kaatopaikkojen vaikutuksiin. Suotovesien kuormitus on vuonna 2017 ollut pääasiassa typpikuormitusta.
Vaikutukset ilmaan
Merkittävin ympäristönäkökohta yhtiön toiminnassa on jätteiden loppusijoituksessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä torjutaan rakentamalla kaatopaikkakaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmiä ja hyödyntämällä polttokelpoista yhdyskuntajätettä kaukolämmön tuotannossa. Kaatopaikalta ilmaan vapautuvan kaatopaikkakaasun määrää voidaan laskennallisesti arvioida erilaisilla menetelmillä.
Topinojan biokaasupumppaamon keräämä kaatopaikkakaasu hyödynnetään Turku Energian kattilalaitoksessa kaukolämmöksi. Korvenmäen jätekeskuksen kerätty kaasu käsitellään biokaasuvoimalassa, jossa kaasun sisältämästä metaanista tuotetaan sähköä. Isosuon biokaasupumppaamon keräämä kaatopaikkakaasu poltetaan soihdussa. Pumppaamojen toiminnasta vastaa Sarlin Oy. Rauhalassa kaatopaikkakaasu suodatetaan biosuodattimien läpi.
Haju
Jätekeskuksen hajupäästöjä vähentää kaatopaikkakaasujen talteenotto sekä lopullisten peittorakenteiden tekeminen. Hajupäästö on suoraan verrannollinen täytöstä vapautuvan kaasun määrään. Muita jätekeskusten mahdollisia hajupäästölähteitä ovat polttokelpoisen jätteen ja biojätteen välivarastointi.
Topinojan alueen hajupäästöjen yhteistarkkailu
Topinojan alueella käynnistyi kesäkuussa 2016 vuoden mittainen hajutarkkailu. Hajupäästöjen yhteistarkkailuun osallistuvat Topinojan alueen toimijoista Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Gasum Biovakka Oy ja Ekopartnerit.
Hajutarkkailu koostuu seuraavista osa-alueista:
- hajupäästölähteiden kartoitus
- ympäristöilman hajupitoisuuden ja hajun leviämisen havainnointi
- hajukaasujen päästömittaukset
- hajun leviämismallinnus
- hajuhaittojen asukashavainnointi (käynnistyi helmikuussa 2017, raportoidaan vuonna 2018)
Tarkkailun toteutti konsulttiyritys Ramboll Finland Oy ja tarkkailuohjelman on hyväksynyt Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Tarkkailun tavoitteena oli selvittää hajujen esiintyminen ja voimakkuus alueella sekä hajun aiheuttajat. Lisäksi tavoitteena on tiedon tuottaminen mahdollisten korjaavien toimenpiteiden kohdentamiseksi mahdollisimman tehokkaasti.
LSJH:n osalta merkittävimmiksi hajunpäästölähteiksi osoittautuivat kaatopaikan pintarakennetyömaa, biojätteen siirtokuormaushalli sekä polttokelpoisen jätteen käsittely ja varastointi. Suurimmat pitoisuudet mitattiin pintarakennetyömaan tihkuvuodoista, joissa päästömittaustuloksissa havaittiin kaatopaikoille tyypillisiä pelkistettyjä rikkiyhdisteitä, kuten rikkivetyä, dimetyylisulfidia ja metyylimerkaptaania. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajujen häiritsevyyttä voidaan pitää suurena, jolloin pienikin pitoisuus aiheuttaa häiritsevää hajuhaittaa. Leviämismallinnuksen mukaan LSJH:n toiminnasta aiheutuvaa häiritsevää hajuhaittaa saattaa esiintyä kesäolosuhteissa Haagassa, Metsämäessä, Orikedolla, Räntämäessä, Halisissa ja Kauselassa.
Hajupäästöt vähenivät jo tarkkailun aikana. Esimerkiksi kesän 2016 tilanteeseen verrattuna haitta väheni jo kevääseen 2017 mennessä ja on laskenut merkittävästi kaasunkeräysputken osittaisen käyttöönoton jälkeen. Kaasunkeräysurakan valmistuttua alueen hajutilanne on parantunut LSJH:n osalta merkittävästi.
Tulevaisuudessa LSJH:n aiheuttamia hajuja hillitsevät uudet kaatopaikan pintarakenteet kaasunkeräyksineen sekä vuonna 2018 Topinojan jätekeskuksessa valmistuva polttokelpoisen jätteen kalliovarasto. Kun jätettä ei tarvitse enää varastoida avoimella kentällä, myös hajut vähenevät. Uusien kilpailutusten myötä polttokelpoisen jätteen varastokierto nopeutuu vuodesta 2018. Varastointiongelmaa helpottaa myös Salon Korvenmäkeen rakennettava ekovoimalaitos, joka valmistuessaan lyhentää jätteiden varastointiaikaa.
Yhdeksi hajuhaittojen vähentämistoimenpiteeksi ehdotettiin kotona tapahtuvan lajittelun eli syntypaikkalajittelun tehostamista. LSJH:n neuvonnan päätavoitteita ovat jätteen synnyn ehkäisy ja lajittelun tehostaminen. Syntypaikkalajittelu tehostuu uusien jätehuoltomääräysten myötä, kun biojätettä aletaan vuonna 2018 kerätä yhä useammasta taloyhtiöstä, ja muovipakkausten keräys aloitetaan uutena taloyhtiöissä.
Tutustu jätekeskusten vuosiraportteihin!
LSJH:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla toimitaan voimassa olevien ympäristölupien lupaehtojen mukaisesti. Ympäristölupien mukaiset vuosiraportit lähetetään viranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
Vuosiraportoinnissa selviävät tiedot muun muassa jätemääristä, jätetäytöstä, poikkeamista, kaatopaikkakelpoisuuslausunnoista, tarkkailuohjelmien seurantatiedoista sekä ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta.
Jätekeskusten vuosiraportit 2017