Yhtiö ja ympäristö
LSJH:n keskeisimpiä tehtäviä on varmistaa, että jätteet päätyvät asianmukaiseen käsittelyyn, ja että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Jätteen materiaali tai energia ohjataan tehokkaasti hyödyntämiseen niin, että se on kustannusten ja ympäristön kannalta järkevää. Kaatopaikalle loppusijoitukseen on LSJH:n toiminta-alueella päätynyt vain hyvin pieni osa jätteistä jo vuosia ennen 1.1.2016 voimaan astunutta orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa. Kilpailutusten kautta voidaan vaikuttaa muun muassa jätteenkuljetusten päästöihin. Neuvonnalla pyritään ensisijaisesti ehkäisemään jätteiden syntyä. Jätehuollon kehittämisen ja oman toiminnan ympäristöhaittojen ehkäisyn lisäksi LSJH on ottanut suuren roolin kiertotalouden edistämisessä olemalla mukana monessa kiertotalouden kehityshankkeessa.
Ympäristöjärjestelmä
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy pyrkii jatkuvasti vähentämään toiminnastaan aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Yhtiöllä on kansainvälisten standardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukaiset sertifikaatit. Ympäristöjärjestelmän (ISO 14001) keskeisinä tavoitteina on toiminnan ja ympäristönsuojelun tason jatkuva parantaminen.
Merkittävimmät ympäristönäkökohdat
Yhtiön eri toimintojen vaikutuksia ympäristöön tarkastellaan useasta näkökohdasta. Toimintojen vaikutukset voivat olla haitallisia tai hyödyllisiä ympäristöä koskevia muutoksia.
LSJH:n merkittävät ympäristönäkökohdat ja niiden ympäristövaikutukset ovat:
Yhtiön merkittävät ympäristönäkökohdat kulkevat käsi kädessä yhtiön strategisten päämäärien kanssa, ja päätoiminnot toteuttavat niitä vuosittaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti.
Ympäristöluvat
Jätekeskusten vaikutuksia ympäristöön seurataan ympäristölupien edellyttämien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Jätteiden käsittelytoiminnasta muodostuvia pääasiallisia haittoja ovat kasvihuonekaasut jätetäytöstä ja liikenteestä, ravinteita ja kiintoainetta sisältävät kaatopaikan suotovedet, hajuhaitat, roskaantuminen, melu sekä haittaeläimet.
LSJH:lla on Topinojan, Korvenmäen, Isosuon sekä Rauhalan jätekeskuksille ympäristöluvat, joita valvoo ELY-keskus. Auranmaan, Perniön, Paimion, Kemiönsaaren, Korppoon sekä Houtskarin lajitteluasemille on ympäristöluvat, joita valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
LSJH:n uudet ympäristölupapäätökset vuonna 2016:
- Topinojan jätekeskuksen ympäristöluvan eräiden lupamääräysten muuttaminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 292/2016, määräyksiä etenkin polttokelpoisen jätteen ja biojätteen välivarastointiin.
- Topinojan ja Korvenmäen jätekeskusten poikkeuslupahakemukset orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle. Etelä-Suomen aluehallintoviraston hylkäävät päätökset: Topinojan jätekeskus, päätös nro 225/2016; Korvenmäen jätekeskus, päätös nro 254/2016. LSJH valitti päätöksistä Vaasan hovioikeuteen, jossa asia on käsittelyssä.
- Ympäristölupa Korppoon lajitteluasemaa varten, Paraisten kaupungin päätös 3324/11.01.00/2016.
- Ympäristölupa Houtskarin lajitteluasemaa varten, Paraisten kaupungin päätös 3223/11.01.00/2016.
Ympäristötarkkailut 2016
Vaikutukset vesiin
Jätekeskusten suotovedet ja kenttien pintavedet kerätään yhteen ja johdetaan jätevedenpuhdistamoille käsiteltäväksi. Alueiden pohjavesiä ja lähistön pintavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Jätekeskusten uusimpiin täyttöalueisiin on rakennettu määräykset täyttävät tiiviit pohjarakenteet.
Kaatopaikka-alueiden vesienhallinnalla varmistetaan suotovesien ja alueen likaisten vesien ohjautuminen tasausaltaan kautta kunnalliseen viemäriverkostoon. Jätevedet sisältävät muun muassa ravinteita ja kiintoainetta. Alueita ympäröivillä niskaojilla varmistetaan puhtaiden vesien ohjautuminen pois kaatopaikka-alueelta.
Oja-, pohja- ja suotovesien tarkkailut tehdään tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy vastaa Topinojan, Korvenmäen, Isosuon ja Rauhalan jätekeskuksien tarkkailuohjelman mukaisista vesinäytteiden otoista, analyyseistä sekä tulosten yhteenvedosta ja raportoinneista LSJH:lle.
Oja- ja pohjavesien tarkkailutuloksissa ei havaittu suoraa viittausta kaatopaikkojen vaikutuksiin. Suotovesien kuormitus on vuonna 2016 ollut pääasiassa typpikuormitusta.
Vaikutukset ilmaan
Merkittävin ympäristönäkökohta yhtiön toiminnassa on jätteiden loppusijoituksessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä torjutaan rakentamalla kaatopaikkakaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmiä ja hyödyntämällä polttokelpoista yhdyskuntajätettä kaukolämmön tuotannossa. Kaatopaikalta ilmaan vapautuvan kaatopaikkakaasun määrää voidaan laskennallisesti arvioida erilaisilla menetelmillä.
Topinojan biokaasupumppaamon keräämä kaatopaikkakaasu hyödynnetään Turku Energian kattilalaitoksessa kaukolämmöksi. Korvenmäen jätekeskuksen kerätty kaasu käsitellään biokaasuvoimalassa, jossa kaasun sisältämästä metaanista tuotetaan sähköä. Isosuon biokaasupumppaamon keräämä kaatopaikkakaasu poltetaan soihdussa. Pumppaamojen toiminnasta vastaa Sarlin Oy. Rauhalassa kaatopaikkakaasu suodatetaan biosuodattimien läpi.
Kaasunkeräyksen ulkopuolella muodostuvan kaasun koostumusta tarkkaillaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta.
Haju
Jätekeskuksen hajupäästöjä vähentää kaatopaikkakaasujen talteenotto sekä lopullisten peittorakenteiden rakentaminen. Hajupäästö on suoraan verrannollinen täytöstä vapautuvan kaasun määrään. Muihin jätekeskusten mahdollisiin hajupäästölähteisiin kuuluu polttokelpoisen jätteen ja biojätteen välivarastointi.
Topinojan alueen hajupäästöjen yhteistarkkailu
Topinojan alueella on kesäkuussa 2016 käynnistynyt vuoden mittainen hajutarkkailu. Hajupäästöjen yhteistarkkailuun osallistuvat Topinojan alueen toimijoista Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Gasum Biovakka Oy ja Ekopartnerit.
Hajutarkkailu koostuu seuraavista osa-alueista:
- hajupäästölähteiden kartoitus
- ympäristöilman hajupitoisuuden ja hajun leviämisen havainnointi
- hajukaasujen päästömittaukset
- hajun leviämismallinnus
- hajuhaittojen asukashavainnointi (käynnistynyt helmikuussa 2017, kesto 1 vuosi)
Tarkkailun toteuttaa konsulttiyritys Ramboll Finland Oy. Tarkkailuohjelman on hyväksynyt Varsinais-Suomen ELY-keskus. Tarkkailun tavoitteena on selvittää hajujen esiintyminen ja voimakkuus alueella sekä hajun aiheuttajat. Lisäksi tavoitteena on tiedon tuottaminen, jotta mahdolliset korjaavat toimenpiteet voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti. Hajutarkkailusta julkaistaan loppuraportti vuoden 2017 aikana. Helmikuussa 2017 käynnistyneestä asukashavainnoinnista raportoidaan tulosten valmistuttua.
Tutustu jätekeskusten vuosiraportteihin!
LSJH:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla toimitaan voimassa olevien ympäristölupien lupaehtojen mukaisesti. Ympäristölupien mukaiset vuosiraportit lähetetään viranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
Vuosiraportoinnissa selviävät tiedot muun muassa jätemääristä, jätetäytöstä, poikkeamista, kaatopaikkakelpoisuuslausunnoista, tarkkailuohjelmien seurantatiedoista sekä ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta.
Jätekeskusten vuosiraportit 2016