Fuusio
Naapuriyhtiöt Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) ja Rouskis Oy fuusioituivat 31.8.2015 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ksi. Yhdistymisen piti toteutua 31.12.2014, mutta se viivästyi Salon kaupunginvaltuuston sulautumispäätöksestä tehdyn valituksen vuoksi. Salon kaupunginhallitus ennakoi valituksen läpimenoa ja päätti maaliskuussa 2015 hyväksyä Rouskiksen sulautumisen valituksesta huolimatta.
Vuosi 2015 oli TSJ:n ja Rouskiksen henkilökunnalle työntäyteinen. Työryhmät suunnittelivat toimintojen yhdistämistä ja uusia toimintatapoja. Yhtiön strategiaa lähdettiin suunnittelemaan henkilöstölähtöisesti, strategiapäivät olivat huhtikuussa ja marraskuussa. Hallitus hyväksyi LSJH:n strategian ja toimintapolitiikan joulukuussa. LSJH:n toiminnan käynnistyttyä yhtiössä alkoivat yt-neuvottelut, joiden tavoitteina oli sopia työntekijöiden sijoittumisesta toimipisteisiin ja selkeyttää toimenkuvat uuden yhtiön tarpeisiin.
Jätevoimala
Ekokem Oyj voitti lounaisen Suomen hankintarenkaan kilpailutuksen sekalaisen yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä. Tarjouksen mukaan Salon Korvenmäkeen rakennetaan jätevoimala, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Viidennes jätteestä hyödynnetään Riihimäen jätevoimalassa. Kaksi yksityistä yritystä valitti hankintamenettelystä markkinaoikeuteen, joka kumosi hankintapäätökset lokakuussa 2015. Hankintarenkaan jätelaitokset valittivat markkinaoikeuden päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen marraskuussa 2015. Koska hanke viivästyi, hankintarenkaan jätelaitosten on järjestettävä vuodesta 2018 alkaen sekalaiselle yhdyskuntajätteelle välimenokaudeksi uusi hyödyntämisratkaisu.
Rakennushankkeet
Vuonna 2015 Topinojan ja Korvenmäen jätekeskuksissa käynnistyivät pintarakenneurakat. Topinojalla kaatopaikasta suljettiin vajaat kaksi hehtaaria ja Korvenmäessä noin hehtaari. Korvenmäessä tehostettiin kaatopaikkakaasun keräystä: vuotokohtia tiivistettiin, olemassa olevia kaasunkeräyslinjoja kunnostettiin ja kaasunkeräyskaivoja rakennettiin lisää. Myös tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakennetta rakennettiin lisää. Topinojalla laajennettiin polttokelpoisen jätteen varastokenttää ja rakennettiin erillinen alue vaarallisille jätteille. Myös Rauhalan jätekeskuksen lajitteluaseman kenttää laajennettiin.
Kunnossapitotöitä, kuten biokaasupumppaamon ja suotovesipumppaamoiden huoltoja, viheralueiden hoitoa, sora-alueiden pölynsidontaa, teiden ja kenttien harjauksia, päällystystöitä ja siivousta tehtiin läpi vuoden ja sähkö- ja internetverkkoa parannettiin. Topinojalla ja Korvenmäessä jätevesien tasausaltaat puhdistettiin. Rauhalan ja Isosuon jätekeskuksen turvallisuuden tasoa lisättiin asentamalla valvontakamerat. Perniön lajitteluasemalle rakennettiin lajittelulaituri henkilö- ja pakettiautoille. Alue asfaltoitiin ja viemäreihin tehtiin hiekan- ja öljynerotuskaivot.
Topinpuisto
Topinpuisto-hankkeessa LSJH edistää kiertotalouteen keskittyvän alueen syntymistä Topinojalle. Samalla tuetaan LSJH:n toiminta-alueella alan yritysten verkostoitumista. Topinpuiston kiertotalouskeskuksesta on suunniteltu kokonaisuutta, jossa Topinojan jätekeskusalueen nykyisten jätehuolto- ja biokaasutuotantotoimintojen oheen rakennetaan uusi, pienasiakkaille suunnattu lajitteluasema, jätteiden käsittelyterminaali ja pajatoimintaa, ekomyymälä sekä kestävän kuluttamisen neuvonta- ja koulutuskeskus. Alueella olisi myös kestäviin energiaratkaisuihin liittyvää toimintaa. Topinpuiston suunnittelussa ovat mukana LSJH:n lisäksi muun muassa Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu.
Topinpuiston Tekes-rahoitteisen hankeselvityksen on laatinut Gaia Consulting Oy. Selvitys on osa Turun ammattikorkeakoulun innovaatioklusteri‐hanketta; INKA‐NYT! Turku Smart City Innovation Cluster.
Tekstiili 2.0
Tekstiili 2.0 -poistotekstiilipilotti etsii kustannus- ja resurssitehokkaita tapoja tekstiilijätteen etusijajärjestyksen mukaiseen hyödyntämiseen. Samalla tuetaan pienyritysten ja teollisuuden kierrätystekstiilejä hyödyntäviä ratkaisuja ja uutta yritystoimintaa. Hanketta vetävät LSJH ja Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Turun kaupungin, SITRA:n, Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokemin kanssa. Pilotti palvelee myös Turun kaupungin ja koko Varsinais-Suomen yhteistä tavoitetta olla hiilineutraali maakunta sekä kiertotalouden edelläkävijä.
Maa-ainesyhtiö
LSJH ja Turun kaupunki suunnittelivat yhteisen maa-ainesyhtiön perustamista Saramäkeen. Päätös yhtiön perustamisesta tehtiin kesäkuussa 2016. Maa-ainesyhtiö keskittyy maa-ainesten uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Yhtiön palvelut tukevat laadukasta rakentamista ja vähentävät luvatonta maanläjitystä sekä nostavat maa-ainesten käsittelyn ympäristönsuojelutasoa. Toiminta rahoitetaan palvelu- ja käsittelymaksuilla. Noin 55 hehtaarin alueelle on jo toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely ja kaupunki on hakenut toiminnalle ympäristölupaa. Rahoitukseen ei käytetä yhdyskuntajätehuollon maksuja tai verovaroja. Toiminnan on suunniteltu alkavan vuonna 2017.
Muut kehityshankkeet
FISS Varsinais-Suomi -hanke edistää teollisten symbioosien syntyä Varsinais-Suomeen ja koko maahan. Hanke kannustaa yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan resurssien hyödyntämistä ja ainekiertojen sulkemista sekä pyrkii synnyttämään uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Hankkeessa hyödynnetään FISS-toimintamallia (Finnish Industrial Symbiosis System).
LSJH oli vuonna 2015 mukana Kuntaliiton koordinoimassa HARKO-projektikokonaisuudessa, jossa kehitettiin keinoja ja työkaluja terävöittää teknisen toimen tehtävien omistajaohjausta. LSJH osallistui osaprojektiin HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme – vastuut ja konserniyhteistyö.
LSJH liittyi UUMA 2 hankkeeseen keväällä 2015. Sen tarkoituksena on korvata maarakentamisessa käytettäviä luonnon kiviaineksia uusiomateriaaleilla eli UUMA-materiaaleilla, joita syntyy ylijäämämaista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä, lievästi pilaantuneista maista sekä vanhojen maarakenteiden materiaaleista. Hankkeessa ovat mukana myös Raision, Salon ja Turun kaupungit, Fortum ja Nordkalk sekä Varsinais-Suomen liitto.
ARVI eli Materiaalivirtojen arvoketjut – hankkeessa LSJH on mukana yhdyskuntajätteen koostumustutkimus- ja jätevirtojen monitorointiosuuksissa. Koostumustutkimus toteutettiin vuonna 2015 Turun seudun polttokelpoisesta jätteestä. Hanke jatkuu vuonna 2016, jolloin tutkitaan Salon seudulla syntyvän sekajätteen koostumusta ja syksyllä vuodenajan mahdollista vaikutusta jätteen koostumukseen. Jätevirtojen monitorointiosuudessa selvitetään mahdollisuuksia kehittää yhtiön sähköistä asiakaspalvelua syväkeräysastioiden punnitusten ja automaattisen jätemäärätiedon siirron pohjalta. Samalla selvitetään perusteita tilavuuteen perustuvasta hinnoittelusta painoperusteiseen siirtymiseen. ARVI-hanketta rahoittaa Tekes ja siinä mukana on useita tutkimuslaitoksia ja yrityskumppaneita.